Vankileirin ja muistomerkin historiaa

 

 

Joukkohauta mäntykankaalla Tammisaaressa

 

Kuoleman vankileiri
Kansalaissodan päätyttyä 1918 perustettiin eri puolille Suomea leirejä joihin koottiin hävinneen osapuolen vankeja.
Näistä yksi oli Dragsvikin kasarmialueella lähellä Tammisaarta. Vankileiri perustettiin toukokuussa 1918 ja muuttui pakkotyölaitokseksi syyskuussa. Suurimmillaan leiri oli 20 - 24.6 välisenä aikana jolloin vankeja oli 8597. Tämä oli 11,4 % koko maassa olevien vankien lukumäärästä.
Muonitusolot vankileirillä muodostuivat poikkeuksellisen surkeiksi ja kuolleisuus korkeaksi. Niinpä vuoden 1918 kesä-, joulukuun aikana leirillä kirjattiin 2873 kuollutta vankia. Muihin leireihin verrattuna kuolleisuus oli Tammisaaressa kaikkein korkein. Vankimäärään nähden kuolleisuusprosentti oli 33,1, kun Hämeenlinnassa jossa kuoli 2119 vankia se oli 18 %.

Joukkohauta mäntykankaalla
Kuolleet haudattiin varuskunnan lähellä olevalle kankaalle kolmeen rivihautaan. Hautapaikka oli hoitamatta aina vuoteen 1951 saakka, jolloin paikalle pystytettiin muistomerkki Entiset Punakaartilaiset ry:n toimesta. Patsaan on suunnitellut Uuno F Inkinen.

Vainajat saavat nimen haudalleen
Kansalaissodan 70 - vuotis muistotapahtuman järjestämiseksi perustettiin vuonna 1986 Tammisaaren Ammatillisen paikallisjärjetön aloitteesta kansalaistoimikunta. Tehtäväkseen se sai tapahtuman järjestämisen lisäksi selvittää joukkohaudassa nimettöminä olevien vainajien henkilöllisyys ja nimien tallentamisen.
Muistomerkkiä laajennettiin arkkitehti Paavo Kaipaisen suunnitelmien pohjalta graniittisilla paasilla joihin kiinnitettyihin kuparilaattoihin kaiverrettiin 2891 haudassa lepäävän nimi, syntymäaika, kotikunta ja kuolinpäivä. Tapahtuman valmisteluihin liittyvässä tutkimuksessa selvisi, että vainajia oli edellä mainittua lukua enemmän, koska viranomaisten toimesta vainajien kirjaus aloitettiin vasta kesäkuussa 1918. Niinpä tutkimukseen varatun ajan loppuessa kaikkia nimiä ei ehditty riittävällä tarkkuudella varmistamaan. Muistomerkkiin varattiinkin tilat lisänimille.

Kunnianosoitus kansalaissodan uhreille
Muistomerkin laajennuksen paljastustilaisuuteen 4.6.1988 osallistui noin 4000 henkeä. Mukana olivat myös Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto ja puolustusvoiminen komentaja kenraali Valtanen. Tilaisuus oli merkittävä, sillä ensimmäisen kerran Suomen historiassa tasavallan presidentti ja puolustusvoimien komentaja osallistuivat punaisten haudalla järjestettyyn tilaisuuteen.

Vainajat siunataan viimeiselle leposijalleen
Tikkurilan punakaartin välskäri Viljo Sohkanen puhui 4.6.1988 tilaisuudessa ja totesi, että tänne toverimme peitettiin siunaamatta.
Vuonna 1993 kansalaistoimikunta järjesti haudalla tapahtuman jossa Porvoon piispa Vikström siunasi haudassa olevat vainajat viimeiseen lepoon. Tämä oli luultavasti ensimmäinen kerta kun Suomen valtiokirkon piispa siunasi joukkohaudassa olevat punaiset vainajat. Myöhemmin vastaavanlaisia siunaustilaisuuksia on järjestetty useilla paikkakunnilla ympäri Suomea.

Muistomerkiin tulee lisää nimiä                                                                                                                    
Muistomerkkiä kunnostettiin 1998 ja järjestettiin tilaisuus, jossa mm lisättiin yli sata uutta tietoon tullutta nimeä.     

Näyttelytila avataan muistomerkin lähelle                                                                                                                                               Vuonna 2008 järjestettiin muistotilaisuus jossa avattiin näyttelytila ja pysyvä näyttely muistomerkin läheisyyteen.  

Muistomerkin laatoissa nyt yli 3000 nimeä                                                                                                Vuonna 2012 järjestettiin jälleen, vasta perustetun muistomerkin hoitoyhdistyksen toimesta, muistotilaisuus jossa voitiin paljastaa uusia yhdistyksen tutkimusten ja sotasurmat tiedoston kautta tietoon tulleita vankileirillä kuolleiden nimiä. Varmistettujen vankileirillä kuolleiden lukumääräksi tuli yli 3000.

Tapahtumien yhteydessä on julkaistu kaksi kirjaa ja lyöty mitali
Kansalaistoimikunnan toimesta julkaistiin kaksi asiaan liittyvää kirjaa, Tammisaari 1918 ja Henkilöstötappiot Suomen sisällissodassa. Kirjat on toimittanut Jouni Eerola ja Jari Eerola.
Mitalin suunnitteli Markku Laitakari. Mitalia on vielä saatavissa Kansan Sivistysrahastosta. Kirjoihin voi tutustua ainakin Työväen Arkistossa,. Kirjastoista sitä on lainattavissa ainakin Espoon Maakuntakirjastosta ja Työväen kirjastosta.

Muistomerkin laajennus toteutettiin kansalaistoiminnan avulla
Muistomerkin laajennuksen pysyttämisen 1988 ja järjestettyjen tilaisuuksien kokonaiskustannukset noin 168000 € toimikunta hankki mm, kansalaisiin, puolueosastoihin ja ammattiosastoihin suunnatuilla keräyksillä sekä merkkien ja mitalien myynnillä. Myös opetusministeriö on myöntänyt kuhunkin tilaisuuteen avustuksen.
Tapahtumaan keräykset toteutettiin vapaaehtoisin voimin ja varsinaisia keräyskustannuksia ei ollut. Myös muu käytännön työ on tehty talkoovoimin.

Tammisaaren kaupunki ja Tammisaari rahasto yhteistoiminnassa
Tammisaaren kaupunki on jo useiden vuosien ajan huolehtinut muistomerkin istutuksista ja nurmikentästä. Muistomerkin ylläpito ja kunnostus on ollut perustetun kansalaistoimikunnan ja myöhemmin Kansan Sivistysrahaston Tammisaari rahaston hoitokunnan tehtävänä.